2012/01/26
2012/01/23
2012/01/21
Pesä!
Pojille kävin tänään kympillä hakemassa uuden pesän. Nyt unet on aivan uudella tasolla! Ja emäntä saa nukkua yksin sängyssä, ihanaa!! :)
Mörkö kävi esitestaamassa pesän. Näytti kelpaavan, vaikka aina on yhtä epäilevä ilme kun kuvan ottaa.
2012/01/18
Pohdintaa
Mietin pitkään miten avaisi tähän sairaus asiaan aihetta. Monta kuukautta olen jo pienessä päässäni pyörittänyt erilaisia ajatuksia. Niitä kuitenkaan saamatta tekstin muotoon.
Kyse on siis Möröstä, jossain vaiheessa oon avannut lukijoilleni hänen vaivojaan ja sairauksiaan, mutta tässä vielä pieni kertaus alkuun.
Möröllä todettiin kaksi vuotta sitten allergiat sekä atopia, joihin lähdettiin hakemaan apua siedätyspiikeillä. Puolitoista vuotta sitten kuvattiin selkä, joka paljasti todella kauhean totuuden. Selkänikamista 70% epämuodostuneita ja yhteen kasvaneita.
Mikään leikkaus ei auta hänen oloaan, ainoastaan kipulääkkeet ovat tällähetkellä se mikä hetkelliseen kiputilaan auttaa. Mutta niitäkään ei voi antaa alituiseen. Se vaikka näen selän olevan jumissa ja kipeä, ei kerro siitä minkä verran niitä kipuja on silloin kun minä, emäntänä, en näe koiran olevan kipeä. Sillä uskon siihen että koiralla on myös jonkinverran kipuja koko aika.
Nyt tilanne on siis siinä, että Mörkö ei voi edes hetkeä leikkiä ilman niitä kipuja. Mörön puolisisko oli käymässä, ja tottakai koirat sai painia ja touhuta yhdessä, kuitenkin rajoitettiin Mörköä, ettei päässyt kokoaikaa painimaan. Sillä tiedossa oli että selkä kipeytyy. Mutta en olisi uskonut että se kipeytyisi näin nopeasti.
Nyt siis edessä on pitkä mietintä, tai mietintä joka pitäisi saada lopputulokseen, tämä siis on kestänyt jo viimeiset kaksi vuotta. Eli Mörön tulevaisuus. Vienkö paremmille maille hänet.
Koira joka on ollut minulla kohta neljä vuotta, täydellinen koira. Ihana, nopea oppimaan, läheisyydenkipeä, ihanan luonteen omaava koira pitäisi saattaa viimeiselle matkalleen. Tuntuu pahalta, ei pelkästään sen vuoksi että joudun luopumaan koirastani. Vaan myös sen vuoksi, että minua harmittaa se aspekti asiaan, että olisiko tämä päätös pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Olenko pitkittänyt koiran pahaaoloa omalla itsekyydelläni olla luopumatta minulle tärkestä koirasta..
Kyse on siis Möröstä, jossain vaiheessa oon avannut lukijoilleni hänen vaivojaan ja sairauksiaan, mutta tässä vielä pieni kertaus alkuun.
Möröllä todettiin kaksi vuotta sitten allergiat sekä atopia, joihin lähdettiin hakemaan apua siedätyspiikeillä. Puolitoista vuotta sitten kuvattiin selkä, joka paljasti todella kauhean totuuden. Selkänikamista 70% epämuodostuneita ja yhteen kasvaneita.
Mikään leikkaus ei auta hänen oloaan, ainoastaan kipulääkkeet ovat tällähetkellä se mikä hetkelliseen kiputilaan auttaa. Mutta niitäkään ei voi antaa alituiseen. Se vaikka näen selän olevan jumissa ja kipeä, ei kerro siitä minkä verran niitä kipuja on silloin kun minä, emäntänä, en näe koiran olevan kipeä. Sillä uskon siihen että koiralla on myös jonkinverran kipuja koko aika.
Nyt tilanne on siis siinä, että Mörkö ei voi edes hetkeä leikkiä ilman niitä kipuja. Mörön puolisisko oli käymässä, ja tottakai koirat sai painia ja touhuta yhdessä, kuitenkin rajoitettiin Mörköä, ettei päässyt kokoaikaa painimaan. Sillä tiedossa oli että selkä kipeytyy. Mutta en olisi uskonut että se kipeytyisi näin nopeasti.
Nyt siis edessä on pitkä mietintä, tai mietintä joka pitäisi saada lopputulokseen, tämä siis on kestänyt jo viimeiset kaksi vuotta. Eli Mörön tulevaisuus. Vienkö paremmille maille hänet.
Koira joka on ollut minulla kohta neljä vuotta, täydellinen koira. Ihana, nopea oppimaan, läheisyydenkipeä, ihanan luonteen omaava koira pitäisi saattaa viimeiselle matkalleen. Tuntuu pahalta, ei pelkästään sen vuoksi että joudun luopumaan koirastani. Vaan myös sen vuoksi, että minua harmittaa se aspekti asiaan, että olisiko tämä päätös pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Olenko pitkittänyt koiran pahaaoloa omalla itsekyydelläni olla luopumatta minulle tärkestä koirasta..
2012/01/17
Koirat parantavat elämänlaatua ...
.. pysyy nimittäin arvot kohdillaan. Ei taideta tähänkään asuntoon ikinä mitään uutta ostella!
Max nimittäin päätti, että punasta mustekynää on niin mukava syödä matolla. Ah!
Max nimittäin päätti, että punasta mustekynää on niin mukava syödä matolla. Ah!
2012/01/09
2012/01/07
Lunta!
Turkuunkin tuli vihdoin lunta! Pieni pakkanen päällä myös. Ihanaa!
Max on ihan mahdoton ulkona, selkeästi seonnut lumesta täysin. On lievästi sanottuna järjettömän raskas lenkitettävä kun pomppii ja juoksee kuin päätön kana. Sisälläkin Massimo menee pitkin seiniä.
Mörkö onneksi ottaa ulkona hieman rauhallisemmin, tyytyy onneksi haistelemaan vaan muiden hajuja.
Laitetaan alle edellisvuoden talvitunnelmia kuvina, tänä talvena kun ei olla vielä kameraa ulkoilutettu.
Max on ihan mahdoton ulkona, selkeästi seonnut lumesta täysin. On lievästi sanottuna järjettömän raskas lenkitettävä kun pomppii ja juoksee kuin päätön kana. Sisälläkin Massimo menee pitkin seiniä.
Mörkö onneksi ottaa ulkona hieman rauhallisemmin, tyytyy onneksi haistelemaan vaan muiden hajuja.
Laitetaan alle edellisvuoden talvitunnelmia kuvina, tänä talvena kun ei olla vielä kameraa ulkoilutettu.
2012/01/04
Hyvä terveys on asia mistä pitää olla onnellinen
Pahoittelen, että blogin päivitys välillä jää ihan täysin unholaan. Tuli viimevuoden loppu tehtyä niin paljon töitä, että siinä hötäkässä unohdin sitten täysin ylläpitää blogia ja kertoa kuulumisia. Mutta tänä vuonna otetaan vähän erilainen asenne tähän elämään ja varmasti tulee päivitettyä useammin tänne asioita.
Tällä hetkellä blogin pitäminen on enemmän kiinnostavaa, kuin jakaa elämää sosiaalisessa mediassa. Näillä näkymin siis on luvassa blogipäivityksiä. Pyrin kerran viikossa kertomaan uutisia poikien elämästä, mutta voi olla että joskus tulee useampikin viesti viikossa.
Tahtoisin kuitenkin vielä lisätä, että kommentit ovat enemmän kuin suotavia, etenkin kun suhteellisen moni lukijoista asuu siellä Pirkanmaan tienoilla. Ja kuulumisia ei pysty ihan kokoajan soittelemaan ja juttelemaan. Vaikka päivitänkin tänne meidän elämäämme, mutta olisi yhtä kiva kuulla teidän jutuistanne. Joko kommenttina, tai sitten voi sähköpostilla laittaa myös tulemaan. Omaa sähköpostia en niin usein katso, mutta tuo työsähköposti aukeaa pakosta joka kerta kun töissä olen.
Vielä pieni päivitys mikä liittyy hyvin kaukaisesti koira-asioihin. Tekaisin tuossa toisen blogin, käsitöistä. Linkki löytyy oikeasta palkista. Lisäsin myös tälle sivustolle kävijälaskurin, sekä muutin lievästi kuva-asetuksia.
Mutta noihin terveydellisiin asioihin.
Max on suhteellisen hyvävointinen ollut aina, ensimmäisten liukkaiden aikana tosin venäytti takajalkansa ja alaselkänsä. Mutta hyvän hieronnan ja kipulääkkeiden jälkeen koira tuli hyvin kuntoon. Nyt tosin huomaa, että näillä toisilla liukkailla keleillä ottaa selkeästi itse myös varovaisemmin.
Mörköseni on ihan hyvin myös voinut. Siedätyspiikkiä en ole vielä laittanut, kun edellisestä tuli niin järjetön reaktio pistoskohtaan. Kova patti, joten odotan että saan kaverin seuraavan pistoksen laittoon. Tassuja toki syö, etenkin takatassua. Mutta nuo ilmatkin ovat niin sateisia olleet, jolloin tassut ärtyvät vielä enemmän.
Mutta ollaan poikien kanssa hyvin tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen ja tähän tällä hetkellä olevaan hyvään terveyteen! Ihanaa!
---hetken päivitys: molemmilla kauluri kaulassa tassujen nuolemisen vuoksi---
Syksyn suunnitelmia voisi myös hieman avata. Tarkoituksena olisi, jos ei suuria muutoksia elämässäni tapahdu ennen sitä, että meillä olisi isompi karvainen ystävä täällä kolmantena. Hakusessa siis on paimenkoirasukuinen pentuiän ohittanut leikattu narttu. Muutama kasvattaja on kiikarissa, ja sen kautta varmaan täydellinen yksilö meille löydetään!
Lumista tammikuun alkua!
Tällä hetkellä blogin pitäminen on enemmän kiinnostavaa, kuin jakaa elämää sosiaalisessa mediassa. Näillä näkymin siis on luvassa blogipäivityksiä. Pyrin kerran viikossa kertomaan uutisia poikien elämästä, mutta voi olla että joskus tulee useampikin viesti viikossa.
Tahtoisin kuitenkin vielä lisätä, että kommentit ovat enemmän kuin suotavia, etenkin kun suhteellisen moni lukijoista asuu siellä Pirkanmaan tienoilla. Ja kuulumisia ei pysty ihan kokoajan soittelemaan ja juttelemaan. Vaikka päivitänkin tänne meidän elämäämme, mutta olisi yhtä kiva kuulla teidän jutuistanne. Joko kommenttina, tai sitten voi sähköpostilla laittaa myös tulemaan. Omaa sähköpostia en niin usein katso, mutta tuo työsähköposti aukeaa pakosta joka kerta kun töissä olen.
Vielä pieni päivitys mikä liittyy hyvin kaukaisesti koira-asioihin. Tekaisin tuossa toisen blogin, käsitöistä. Linkki löytyy oikeasta palkista. Lisäsin myös tälle sivustolle kävijälaskurin, sekä muutin lievästi kuva-asetuksia.
Mutta noihin terveydellisiin asioihin.
Max on suhteellisen hyvävointinen ollut aina, ensimmäisten liukkaiden aikana tosin venäytti takajalkansa ja alaselkänsä. Mutta hyvän hieronnan ja kipulääkkeiden jälkeen koira tuli hyvin kuntoon. Nyt tosin huomaa, että näillä toisilla liukkailla keleillä ottaa selkeästi itse myös varovaisemmin.
Mörköseni on ihan hyvin myös voinut. Siedätyspiikkiä en ole vielä laittanut, kun edellisestä tuli niin järjetön reaktio pistoskohtaan. Kova patti, joten odotan että saan kaverin seuraavan pistoksen laittoon. Tassuja toki syö, etenkin takatassua. Mutta nuo ilmatkin ovat niin sateisia olleet, jolloin tassut ärtyvät vielä enemmän.
Mutta ollaan poikien kanssa hyvin tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen ja tähän tällä hetkellä olevaan hyvään terveyteen! Ihanaa!
---hetken päivitys: molemmilla kauluri kaulassa tassujen nuolemisen vuoksi---
Syksyn suunnitelmia voisi myös hieman avata. Tarkoituksena olisi, jos ei suuria muutoksia elämässäni tapahdu ennen sitä, että meillä olisi isompi karvainen ystävä täällä kolmantena. Hakusessa siis on paimenkoirasukuinen pentuiän ohittanut leikattu narttu. Muutama kasvattaja on kiikarissa, ja sen kautta varmaan täydellinen yksilö meille löydetään!
Lumista tammikuun alkua!
2012/01/02
Ihanaa uutta vuotta 2012!!!
Oltiin poikien kanssa Pirkanmaalla ottamassa vastaan tuleva uusi vuosi. Ihanan rentouttavaa olemista ja nauttimista tunnelmallisista hetkistä!
Kiitos paljon ystävilleni, H & T!
Muutama kuva meidän viikonlopusta alla.
Kiitos paljon ystävilleni, H & T!
Muutama kuva meidän viikonlopusta alla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)